jormas: Ruggero Valsecchi kirjoitti (HS Mielipide 6. 6.), että alkoholiongelmaa ei voi ratkaista helpoilla konsteilla. Hän sortui silti tarjoamaan niitä koko kirjoituksen täydeltä.


Alkoholin saatavuudella ja hinnalla voidaan vaikuttaa alkoholin kulutukseen, vaikka ei juurikaan jo alkoholisoituneiden alkoholitottumuksiin. Näillä keinoilla voidaan puuttua ainoastaan ainevalintoihin korvikeaineisiin saakka, mutta silloin ovat kyseessä niin sanotusti vähävaraiset.


Pitää muistaa, että jokaisessa maassa on omat rajoituksensa alkoholin suhteen. Ne eivät myöskään ole askel kohti kieltolakia. Myös suomalainen juo viihtyäkseen ystävien kanssa, mutta sen lisäksi valitettavan iso osa meistä juo pärjätäkseen itsensä kanssa.


Vastoin Valsecchin käsitystä vain hyvin pieni osa alkoholin käyttäjistä on ylpeä humalastaan. Loppujen lopuksi ei ehkä kukaan. Mutta tämän käsittämiseen tarvitaan alkoholismin ja siihen johtavien syiden syvällistä ymmärtämistä. Tässä auttaa usein omakohtainen kokemus alkoholismista. Niin sanotun kohtuukäyttäjän on usein vaikea ymmärtää alkoholismin syvintä olemusta.


Valsecchi myös ehdotti opin ottamista Välimeren maista. Hän unohti, että kymmenettuhannet suomalaiset ovat vuosikymmenten saatossa muuttaneet muihin maihin ottamaan mallia muun muassa sikäläisistä alkoholitottumuksista, valitettavasti sangen huonolla menestyksellä. Juomme muualla vähintään kuten Suomessakin.
Kerrassaan outo on myös näkemys, että näinkin valmis yhteiskunta kuin Suomessa on ei tarjoaisi juomiselle vaihtoehtoja. Sitä paitsi vaihtoehtoja löytyy kyllä tarjoamattakin.



Ymmärrän, että alkoholi vapauttaa ja rentouttaa meistä monia. Mutta miksi emme voi tai osaa rentoutua ilman alkoholia? Siksikö, että voisimme käyttää alkoholia niin sanotusti kohtuullisesti?