Seuraava aamu valkeni Frankfurtissa helteisenä. Käytimme aamutunnit kaupunkia kierrellen. Jormas katseli myös rannekelloja, Rolex-sellaisia. Kalleimmat ikkunassa olevat maksoivat maaseutuasuntojen verran, eli yli 80 000 euroa. Silti niissä on sama aika kuin rahvaankin kelloissa eikä rikas muutenkaan voi ostaa juurikaan lisäaikaa, vaan on elettävä samaa aikaa kaikkien kanssa. Huoneen luovuttamisen jälkeen painelimme rautatieasemalle ostamaan junaliput Lausanneen. Saimme ne vaivatta, mutta junassa huomasimme, että meiltä puuttuivat paikkaliput. Onneksi Saksan junissa näyttää olevan paljon henkilökuntaa ja yksi heistä löysi meille paikat kuuden hengen osastosta, jossa oli kaksi paikkaa vapaana. Baselissa vaihdoimme junaa ja loppumatka Lausanneen oli niin kuin olisi istunut Linnanmäen lasten vuoristoradassa. Juna mutkitteli ja keikkui laidalta toiselle. Välillä näytti, että sveitsiläiset eivät hallitse rakentamisen taitoa, oli kuin talot olisivat aivan kallellaan, vaikka todellisuudessa tietysti rataa oli kallistettu.
Hintataso hotelleissa onkin sitten Lausannessa aivan toista luokkaa kuin Frankfurtin ytimessä. Alle 200 euron ei tuntunut löytävän juurikaan huonetta. Mutta siksikin tehdään ansiotyötä, jotta ei aina tarvitsisi laskea jokaista senttiä. Nyt aamulla aioimme kävellä Geneve-järven rannalle. Samalla tuumaamme kuinka tästä jatkamme Alpeille Ranskan rajalla.