päivis: Osallistuimme jormaksen kanssa toukokuun lopussa, jormas Pattaya Suomi-Seuran edustajana ja minä tarkkailijana Helsingin yliopistolla pidettyyn ulkosuomalaisparlamenttiin. Tässä on raportti sieltä.

Raportti Ulkosuomalaisparlamentin (USP) istunnosta ja valiokuntatyöskentelystä
Helsingin yliopiston juhlasali 24. – 25.5.2010

Ensimmäinen varsinainen ulkosuomalaisparlamentin istunto pidettiin Helsingissä vuonna 1998, edellisen kerran kokoonnuttiin vuonna 2007. Ministeri Pertti Paasio avasi tämänkertaisen kokouksen ja kertoi samalla jättävänsä tehtävän Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin puheenjohtajana. Paasio totesi, että kaksoiskansalaisuus oli ensimmäinen ”keihään kärki”, joka on ulkosuomalaisparlamentin johdolla viety läpi. Tukea on tullut parlamentille eduskunnalta ja myös presidentiltä. Paasio luovutti puheenjohtajan nuijan europarlamentaarikko Ville Itälälle, toiselle turkulaiselle, joka nyt on valittu jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä.

Uusi puheenjohtaja kiitti Paasiota tekemästään työstä. Itälä huomautti, että heillä molemmilla on pitkä ja samanlainen tausta turkulaisuuden lisäksi: valtuutettuja, kansanedustajia, ministereitä ja EU parlamentin jäseniä myös molemmat. Itälä kertoi kaksoiskansalaisuuden valmisteluprosessista ja totesi, miten vaikea ja myös pelottava juttu joidenkin mielestä asia on. Epäiltiin, että sen ansiosta Suomi on hetken päästä täynnä venäläisiä. Ulkosuomalaiset ovat Itälän mielestä tärkeä asia Suomelle, tärkeä käyntikortti maailmalla. Suomalaisten pitää myös välittää ja pitää hyvää huolta niistä, jotka ovat Suomesta lähteneet. Kaksoiskansalaisuuden saaneilla pitää Itälän mielestä olla oikeus äänestää. Ruotsissakin asia on näin kyetty ratkaisemaan. Itälä totesi olevansa innoissaan uudesta tehtävästään, onhan hän itsekin tavallaan ulkosuomalainen ja tietää ulkomailla asuvana muun muassa lasten koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen hehkutti omassa puheessaan, miten oli ”kiva kuunnella, kun turkulaiset kehuivat toisiaan”. Paikalla salissa tätä kehumista oli presidentin lisäksi kuulemassa lähes 250 virallista kokousedustajaa ja tarkkailijaa. Presidentti Halonen puhui kansainvälistymisestä, jota erityisesti talouselämä on lisännyt. Ihmisten riippuvuus kansainvälistymisestä on myös kasvanut. Vastaavasti ulkomailta tullaan paljon Suomeen opiskelemaan. Töihin lähdetään yhä enemmän ulkomaille ja perheet usein seuraavat mukana. Ja tässäkin asiassa tapahtuu toisin päin: Suomeen tullaan koko perheen voimin. Yritysten lisääntynyt tapa hankkia työvoimaa suoraan ulkomailta aiheuttaa presidentin havainnon mukaan välillä kiivastakin keskustelua.

Ulkosuomalaisparlamentin kautta käsitellään Halosen mukaan usein asioita, jotka edesauttavat ulkosuomalaisten siteitten säilymistä Suomeen. Tosiasiallinen vaikuttaminen Suomen asioihin voi kuitenkin olla vaikeaa, presidentti totesi tietävänsä tämän perhepiiristäänkin. Kaksoiskansalaisuus on hyödyttänyt monia, jotka ovat ottaneet toisen maan kansalaisuuden ja menettäneet sen kautta Suomen kansalaisuuden. Ulkosuomalaisten yhteisöjen aktiivisuus on Halosen mukaan vaikuttanut siihen, että kaksoiskansalaisuus toteutui ja vakiinnutti samalla ulkosuomalaisparlamentin asemaa.

Presidentti Tarja Halonen painotti, että lasten ja nuorten suomen kielen taidon säilyttäminen on tärkeä asia, kun asutaan ulkomailla. Näistä lapsista voi aikanaan tulla tärkeitä sillanrakentajia eri kulttuurien välille. Suomi-koulut toimivat vapaaehtoistyön pohjalta ja kotimaasta tuleva avustus on hyvin pieni. Presidentin mielestä on vahinko, jos koulujen jatkoa ei kyetä turvaamaan riittävästi.

Varapuhemiesten puheenvuorot:
Risto Söder (Australia ja Aasia) huomaa ilokseen olleensa väärässä, kun epäili USP:n toteutumismahdollisuutta 1990-luvulla.
Johannes Helander (Maailmalla asuvat suomenruotsalaiset) korosti yhteyttä kotimaahan ja kirjeäänestämisen mahdollisuutta.
Niilo K. Saari (Kanada) esitti yhden aloitteistaan, joka koski passien saatavuutta. Pilottitoiminta on jo alkanut. Esimerkiksi vanhuksille tuottaa vaikeuksia lähteä hakemaan passia kaukaa.
Reino Ruusunen (Keski-Eurooppa) huomautti, että noin 32 000 äänestysoikeuden omaavaa suomalaista asuu Keski-Euroopan alueella. Ulkosuomalaiset seniorit tulevat Ruususen arvion mukaan olemaan lähivuosien suuri ongelma. Sosiaalisia vaikeuksia on tiedossa. Tämän aihepiirin asioihin halutaan Ruususen mukaan vastauksia tämän istunnon aikana.
Esko Melakari (Pohjois-Eurooppa) kertoi ruotsinsuomalaisia ilahduttavista asioista. Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva lait ovat tulleet voimaan. Ruotsissa on vahvistettu ensimmäinen kielilaki, joka määrittelee viiden kielen erityisaseman Ruotsissa. Joukossa on suomen kieli.
Marita Cauthen (Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka). Monet ovat jo monennen polven amerikansuomalaisia. Suomen kansalaisuuden saaminen ilmoitusmenettelyllä on heille tärkeä asia. Kehotti muistamaan, että Suomen kansalaisuus on lapsen oikeus, mikäli vanhemmat eivät ole sitä heille suoneet. Vapaaehtoistyön merkityksen Cauthen toi myös esille, se tunnutaan hallittavan rapakon takana.
Arto Heikkinen (Välimeren, Afrikan ja Lähi-idän alue) totesi, ettei Suomi-koulujen merkitystä voi korostaa liikaa. Suomitaustaisten lasten suomen kielen taito on tärkeää, sillä kielen opettelu voi olla vaikeaa myöhemmällä iällä. Lasten kielitaito varsinkin monikulttuurisissa perheissä jää usein liian vähälle huomiolle. Kielipohja on hyödyksi paluumuuton yhteydessä ja myös työelämässä. Koulujen määrärahojen säilyttäminen ja mielellään korottaminen on tärkeää.

Raportointia ulkosuomalaisparlamentin toiminnasta:
Edellinen USP:n kokous järjestettiin vuonna 2007, puheenjohtajistolla on tässä välillä ollut viisi kokousta. Kansalaisuuslaki 2003 mahdollisti, että siirtymäaikana kansalaisuuden menettäneet ovat voineet ilmoittamalla saada sen takaisin. Yli 20 000 henkilöä on näin tehnytkin. He ovat voineet hakea myös uuden kotimaansa kansalaisuutta säilyttäen samalla Suomen kansalaisuuden. Laki sallii ilmoituksesta tehtävän kaksoiskansalaisuuden, mutta ei salli samaa mahdollisuutta Suomen kansalaisen jälkeläiselle. Siihen on esitetty muutosta. Jälkeläiset ansaitsevat Suomen kansalaisuuden puhemiehistön mielestä. Laista on jo annettu hallituksen esitys eduskunnalle.

Ilmainen kansalaisuusilmoitus sotalapsille on saatu. Suomi-koulujen tuen nostamista ei sen sijaan ole onnistuttu saamaan läpi, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriöön on oltu yhteydessä. Ministeriön kansliapäällikkökin on ollut samaa mieltä, että avustus on liian pieni. Suomi-kouluille on pyydetty käytettyjä tietokoneita, tarvetta niille on. Erityisavustukset eivät ole kattaneet tietokoneiden hankintakuluja.

Näkövammaisille tarkoitettu suomenkielinen ohjelma on saatu Ruotsiin. Henkilölle Suomessa määrätyn edunvalvonnan on toivottu olevan voimassa myös muissa maissa. Avioliittotukihenkilöiden koulutus monikulttuuristen avioliittojen parissa on toteutunut ev.lut. kirkon piirissä. Kirjeäänestyksen edistämiseksi on ponnisteltu usein. Jos asia olisi ennättänyt eduskunnalle tämän vuoden toukokuussa, kirjeäänestys olisi voinut toteutua jo seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä. Nyt ei näytä toteutuvan ennen kuin vasta seuraaviin presidentin vaaleihin. Suomen passin saamisen helpottamista on toivottu. On nyt kehitetty viranomaisyhteistyössä liikuteltava passikone, joka on jo koekäytössä Kanadassa. Aurinkorannikolle on luvassa sellainen ja myös paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä koolla.

Aloitteiden käsittelystä:
Ulkosuomalaisparlamentille on tullut 80 aloitetta, samanaiheisten yhdistelyn jälkeen jäi 67 aloitetta, joita tarkoitus käsitellä tämänkertaisen istunnon aikana. Aloitteiden käsittely tapahtuu valiokunnissa, joille niitä on pyritty jakamaan mahdollisimman tasaisesti, 6-8 jokaiselle. Kulttuuri- ja seniorivaliokuntiin on tänä vuonna ilmoittautunut eniten osallistujia.

Yleiskeskustelun teemoja:
Hoivakoteja on perustettu maailmalle. Seuraavia 5-10 vuotta pidetään kriittisinä sen suhteen, että hoivakotien toimintaa ylipäätään voidaan jatkaa ja edelleen kunnioittaa niissä suomalaista kulttuuria. Nämä terveiset tulivat Australiasta.
Kansalaisuuden saamista ilmoitusmenettelyllä pidetään liian rajoittavana. Siihen halutaan helpotuksia. Joissain EU-maissa on sopimukset, joista voi ottaa mallia.
Toiveena oli myös, että erilaisista siirtolaisuuskokemuksista olisi mahdollisuus käydä keskustelua.
Maahanmuuttopolitiikka puhuttaa EU-maiden kansalaisia. Suomessa on hyväksytty maahanmuuttopolitiikka. Puheenvuoron pitäjän mielestä kuulostaa järkevältä, että pitäisi perustua työperäiseen maahanmuuttoon. Ulkosuomalaispolitiikka on myös olemassa. Ei riittävästi tueta puhujan mielestä ulkosuomalaisten työperäistä paluumuuttoa. Inkerinsuomalaisten paluumuuttoakin on vaikeutettu, vaikka ovat Suomeen orientoituneita ja valmiit tekemään töitä, jotka eivät enää kelpaa suomalaisille.
Ehdotetaan, että uusien biometristen passien kestoaikaa jatketaan viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Passin hankinta ulkomailla on vaikeaa, siksi halutaan pitempää passin voimassaoloaikaa.
Suomi-koulun edustaja toi esiin koulujen määrärahoihin liittyvän asian. Niitä ei ole nostettu. Koulukysymystä on käsitelty myös edellisen perjantain seminaarissa. Kouluilla on kulttuuriministerinkin mielestä hyvä brändi. Suomi-koulujen tuki ry perustettiin 2006, mutta sillä ei ole ollut yhteyttä USP:iin. Yhdistys toimii koulujen hyväksi monella eri tavalla sekä myös yhteydenpitäjänä ja asiantuntijana. Toiveena on, että ulkosuomalaisparlamentin edustajat tukevat koulujen työtä ja edesauttavat tuntuvan tuen saamista kouluille.
Suomi-kouluihin liittyvien aloitteiden kerrottiin olevan samanlaisia vuodesta toiseen. Kouluja tulee maailmalla jatkuvasti lisää, mutta valtionavustukset eivät kasva. Paljon tehdään työtä vapaaehtoisvoimin varojen keräämiseksi. Lukukausimaksut ovat jo nyt monelle perheelle liian korkeat. Koulut tekevät tärkeää työtä myös niille lapsille, joiden perheet ovat ulkomailla vain muutaman vuoden ja sen jälkeen lapset palaavat kotimaan suomalaisiin kouluihin. Ylläpitämällä suomenkielistä opetusta turvataan se, etteivät kotiin palaavat lapset tarvitse esimerkiksi ylimääräistä tukiopetusta.
Korjattiin väärinkäsitys, että Suomi-koulujen saama valtionapu olisi laskemassa.
Suomen kielen oppimista turvataan Suomi-kouluissa kohtuuttoman pienellä korvauksella. Määrärahojen riittämättömyys ja myös rahojen hidas kulku toistuivat puheenvuoroissa.
Ikäihmisten lääkkeiden korvausjärjestelmät ovat erilaisia EU:n sisällä. Terveiset tulivat Espanjasta, jossa osa tärkeistä lääkeaineista ei ole millään tavalla korvattavia, vaikka hoito on tuloksellista. Tämä esimerkki koski diabetes-lääkkeiden korvaavuutta. Tasa-arvoisuutta asiaan pitää jätetyn aloitteen mukaan lisätä.
Kulttuurivaihdon lisäämistäkin toivottiin. Toiveen esittäjän mielestä ei riitä, että nuoret saavat kokemusta vain tangosta ja humpasta.

Valiokuntatyöskentely:
Toinen Pattays Suomi-Seuran lähettämistä edustajista ja tarkkailija osallistuivat sosiaalivaliokunnan työskentelyyn. Valiokunta käsitteli seuraavat aloitteet:

Aloite 45 Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto Ruotsista on jättänyt aloitteen YK:n kansainvälisestä yleissopimuksesta koskien vammaisten oikeuksista. Halutaan lähinnä lisätä tiedonkulkua. Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta, mutta Ruotsi on.

Aloite 46 Bremenin suomalainen seurakunta on jättänyt aloitteen, joka koskee perintöveron suuruutta. Epäkohtana on esitetty esimerkki, jossa lapset asuvat kahdessa eri maassa. Perintöverokohtelu ei ole heille samanlainen. Valtionvarainministeriö ei voi katsoa muutoksen olevan mahdollinen. USP ei oikein voi olla erimielinen aloitteen suhteen, joten ehdotus hylättäisiin.

Aloite 47 Marokon suomalaisilta koskien konsulikäytäntöjä henkilöpapereiden menetyksen yhteydessä. On ehdotettu, että Suomen lähetystöt ja konsulaatit tarjoavat rikoksen uhriksi joutuneille suomalaisille erilaisia avustusmahdollisuuksia, esimerkiksi lainarahaa takaisinmaksuvelvoitteella.

Aloite 48 koski sotaveteraanien etuuksien tarkennusta, jonka on jättänyt Finnish Reivers Iso-Britaniasta. Aloite tähtää siihen, että ulkomailla asuvien veteraanien hautapaikka Suomessa olisi maksuton. Hyväksyttiin aloite, jossa toivottiin, että opetusministeriö tutkisi maksuttomuuden mahdollisuutta.

Aloite 49 koski sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedotusta. Päätösesitys hyväksyttiin, mutta ehdotuksesta poistettiin toinen osa pois liian spesifinä asiana koskien kakkostyypin diabeteksen hoitosuosituksia.

Aloite 50 tuli Kanadasta ja koski sairaanhoitosopimusta Kanadan ja Suomen välillä. Olisi toivottavaa, että Québec-tyyppinen ratkaisu tulisi koskemaan kaikkia Kanadan provinssien asukkaita, jotka kuuluvat sairaanhoitosopimuksessa rajattuihin henkilöryhmiin.

Aloite 51 isyyslainsäädännön aikarajan muutoksesta. Aloitteen ovat jättäneet Riksförbundet Finska Krigsbarn Ruotsista. Käytiin pitkä keskustelu muun muassa siitä, kuuluuko asia ylipäätään USP:n toimialaan. Viestitämmekö olevamme varteenotettavia kannanottajia, jos pyrimme vaikuttamaan Suomen sisäiseen lainsäädäntöön, joka koskee muitakin kuin ulkosuomalaisia. Aloite päätettiin hyväksyä joidenkin muutosten jälkeen.

Valiokuntien työskentely jatkui tiistaina aamupäivän ajan. Ulkosuomalaisparlamentin kuudes varsinainen istunto päättyi iltapäivällä, jolloin kuultiin muun muassa ulkoministeri Alexander Stubbin puheenvuoro ja julkistettiin päätöslauselmaesitykset. Istunnon päätössanat lausui uuden puheenjohtajan estyneenä ollessa vähemmistövaltuutetuksi toukokuun alussa valittu Eva Biaudet.

Jorma Soini, Pattaya Suomi-Seuran edustaja
Päivi Strandén, Pattaya Suomi-Seuran tarkkailija